Mistä muodostuu hyvä ja huono tasapaino?

Mistä muodostuu hyvä ja huono tasapaino?

Tasapainomme on osiensa summa. Pääosien eli aistitiedon, liiketoimintojen ja näiden yhteistoiminta hermoston kautta pysymme pystyssä ja liikkeessä, jolloin osien toimiessa hyvin yhdessä ja erikseen tasapainomme on hyvä.

Tasapainoon vaikuttavia tekijöitä

Erilaisista tekijöistä tasapainoon vaikuttaa muun muassa asento, alusta, valaistus, ympäristö ja kulloinen toimi. Tasapainoa eniten haastavat pystyasento ja liikkuminen, josta johtuen suurin osa tasapainovaikeuksista, huimauksista ja huteruuden esiintyvät tavallisimmin seisoessa ja kävellessä. Aistitietoa tulee kehon, silmien ja sisäkorvan kautta, jotka vaikuttavat liikkeisiin, kuten tasapainon korjaukseen hermoston orkestroimana. Erilaisille tasapainovaikeuksille on erilaisia ns. tyyppiongelmia, jotka ilmenevät erilaisilla alustoilla, kuten esimerkki ikähuimaus, jossa ei-tukeva liukas alusta tuottaa vaikeuksia. Alla on käyty läpi tasapainon eri osien ja minkälaiset olosuhteet voivat helpottaa ja vaikeuttaa osien toimintaa.

Hyvä ja huono tasapaino ovat eriasteista kykyä suoriutua päivittäisistä toimista. Hyvällä tasapainolla ei mitään ei tarvitse jättää tekemättä, koska ei pysty tai se on liian vaikeaa, raskasta tai pelottavaa. Hyvällä tasapainolla liikkeessä on varmuus, koska tasapaino on yksi toiminnoista, jotka toimivat ei-tietoisesti eli sen toimiessa hyvin emme joudun kiinnittämään siihen ylimääräistä huomiota.  Jos tasapaino toimii lähtökohtaisesti hyvin kaikenlaiset tasapainoharjoitteet toimivat yleensä hyvin, mutta tasapainohäiriön olleessa tarkempi, kuten erilaisissa huimausoireissa, ikääntyneillä, tekonivelleikkauksen jälkeen tai erilaisissa sairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa harjoitteiden täytyy olla tarkempia sopien lähtötilaan ja harjoittelun pitää olla suunnitelmallisempaa kuin yleisessä tasapainoharjoittelussa, kuten Parempi tasapaino®- verkkokursseissa,jotka sisältävät kattavat ja helppotajuiset ohjeet kotiharjoitteisiin.

Viimeksi päivitetty 25.03.2025